fbpx

Käsiohjelma

Olviretki.Nyt. käsiohjelma

OLVIRETKI. NYT.

– Me jossain keskisijassa istumme,
vartoen tuomioomme.

Aleksis Kivi

Näyttämöllä Matti Ristinen ja Seppo Halttunen

Alkuperäisteksti Aleksis Kivi
Ohjaus Hanno Eskola
Dramaturgia Hanno Eskola ja Työryhmä
Skenografia Markku Mäkiranta
Äänisuunnittelu Seppo Halttunen ja Saku Kaukiainen
Valosuunnittelu Saku Kaukiainen ja Markku Mäkiranta
Laulujen sanat Aleksis Kivi
Laulujen sävel Seppo Halttunen
Teknosota-kappaleen säveltäjä ja esittäjä Iida Halttunen
kuiskaaja Ronja Kuoppamäki

Tuotanto Teatteri Jurkka ja työryhmä
Valokuvat Marko Mäkinen

KIITOS

Suomen Kulttuurirahasto
Teatteri Telakka
Liuskemestarit/Tuomo Jokinen
Antti Oksanen

Lady Chatterleyn rakastaja käsiohjelma

LADY CHATTERLEYN
RAKASTAJA

Näyttämöllä Matleena Kuusniemi ja Jari Virman

Alkuperäisteos D. H. Lawrence
Suomennos, sovitus ja ohjaus Pasi Lampela
Lavastus Markus Tsokkinen
Puvut Heidi Tsokkinen
Ompelija Suvi Kajas
Musiikin sävellys, valo- ja äänisuunnittelu Saku Kaukiainen

Tuotanto Teatteri Jurkka ja työryhmä
Esitysoikeudet Nordic Drama Corner

Valokuvat Marko Mäkinen

Kiitos Aapo Soulanto

Ohjaajan sana


Kun D. H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja ilmestyi ensimmäisen kerran Italiassa 1928, kirjailija tuskin pystyi kuvittelemaan millaisen merkityksen teos tulisi myöhemmin saamaan; Lawrence kuoli vain pari vuotta myöhemmin. Kirjailijan kotimaassa Englannissa Lady joutui sensuurin kynsiin ja saatiin julkaistua vasta 1960, ja silloinkin seurauksena oli skandaali ja oikeusjuttu. Se on hieman hämmentävää, kun ajattelee mistä teoksessa oikeastaan on kysymys, missä sen todellinen ydin piilee, ja tuntuu selvältä, että skandaalin syy oli luultavasti enemmän luokkarajojen rikkominen kuin eroottinen rohkeus. Lawrencen kuvaus brittiläisestä yläluokasta ei ole erityisen imarteleva, eikä häneltä heru ymmärrystä teolliselle vallankumoukselle, jonka seuraukset hän näki hämmästyttävän kirkkaasti.

Connie Chatterleyn ja riistanvartija Oliver Mellorsin suhteessa ei ole kysymys vain seksuaalisten voimien vapautumisesta, vaan kokonaisvaltaisemmin ihmisen ikuisesta kamppailusta aidomman minuuden, täydemmän inhimillisyyden ja elävämmän yhteyden puolesta; yhteyden, joka voi hetkellisesti puhkaista näkymiä ”taa ajan, paikan ja Tuonenkin laineen”. Rakkauden metafysiikkaa. Kapinaa.

Laskeskelin että Lady olisi kolmastoista työni Teatteri Jurkassa. Kun esittelin muutama vuosi sitten Jurkkaa latvialais – yhdysvaltalaiselle kollegalleni Yana Rossille, hän huudahti: ”This is so New York!” En tiedä New Yorkista, mutta sen tiedän, että minun yli kaksikymmentä vuotta kestänyt urani olisi hyvin toisen näköinen ilman Jurkkaa ja niitä töitä, jotka olen siellä päässyt tekemään.