Nora
Henrik Ibsenin Nukkekoti-näytelmästä irtautuva Nora on esitys kulisseista, rooleista ja rajoista, joiden sisään nainen ei mahdu. Esitys palaa ihmisyyden ytimeen eli vapauden kaipuuseen ja meissä samanaikaisesti piilevään haluun suojella ja hajottaa ihan kaikki. Miten sellaisen ristiriidan kanssa voi elää? Jääkö ainoaksi vaihtoehdoksi olla aivan yksin, jotta pääsisi perille itsestään ja kaikesta muustakin?
Ibsenin 140 vuotta vanha klassikkonäytelmä on ajankohtainen edelleen. Tämä esitys on yritys selvittää, mistä Nukkekodissa oikein on kysymys ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Onko näytelmässä jotain, jolle nauraa?
Suunnittelu: työryhmä
Ohjaus: Alma Lehmuskallio
Teksti: Marie Kajava, Henrik Ibsen ja työryhmä
Dramaturgia: Marie Kajava ja Alma Lehmuskallio
Äänisuunnittelu ja musiikki: Viljami Lehtonen
Skenografia: Veera-Maija Murtola
Valot: Viljami Lehtonen, Veera-Maija Murtola ja Saku Kaukiainen
Näyttämöllä: Rosanna Kemppi ja Kreeta Salminen
Tuotanto: Teatteri Jurkka ja työryhmä
Tukijat: Alfred Kordelinin Edistys- ja Sivistysrahasto, Teaterstiftelsen Vivicas Vänner
Valokuvat: Marko Mäkinen
Traileri: Saku Kaukiainen
Valo- ja ääniajot: Saku Kaukiainen ja Taavi Hasunen
Kesto 2 h 10 min (sis. väliaika)
Arvioita ja blogeja:
”Kahden hahmon kautta tulkintaan tulee ilmavuutta ja rinnakkaiseloa. Norat ovat myös kovassa vedossa. Kumpikin pääsee venyttelemään tunneskaalaansa ja koomikontaitojaan. Aivan kuin kumpikin olisi päättänyt päästää kokonaisen ihmisen esiin. Lehmuskallion taitavasti rytmittämä ja esineitä ja pientä tilaa moneen suuntaan käyttävä ohjaus tekee näyttämöstä leikkisän ja elävän.” Helsingin Sanomat
”Nora, Teatteri Jurkan dekonstruktio Henrik Ibsenin Nukkekodista onnistuu herättämään yleisön naurun hysteerisellä aloituksellaan, mutta vakuuttaa myös syvemmin raikkaalla otteellaan tutusta teemasta.” Hufvudstadsbladet
”Nora on tarkka ja kokonaisuutena hallittu teatteriesitys. Lehmuskallion ja dramaturgi Marie Kajavan käsissä on syntynyt tasapainoinen näytelmä, jossa mikään ei tunnu sattumanvaraiselta. Esityksen vahva visio ja intentio tarttuvat katsojaan eivätkä päästä irti esityksen loputtuakaan.” Demokraatti
”Toisaalta esityksessä on myös voimaa. Maton alta voi löytää omat rajansa, seksuaalisuutensa ja itsemääräämisoikeutensa, joskus alhaalta kuuluu sulkeutuvat ulko-oven ääni ja se on parempi niin. Alma Lehmuskallion ohjauksessa Kemppi ja Salminen saavat valua hikeä ja räkää, tanssia vapautuneesti, syödä ainakin kaksi rasiallista rusinoita kerralla ja olla myös pirun hauskoja. Huumori on itseironista, ilmavaa, vapauttavaa.” Kujerruksia-blogi
”Jurkan pieni teatterihuone on Norassa saatu vaikuttamaan kokoaan suuremmalta. Yleisö joutuu samalla kuin huomaamattaan sukeltamaan naisten yksityiseen elämänpiiriin. Salmisen ja Kempin avoin vuoropuhelu ja henkilökohtaiset elämänpohdinnat liikuttavat tapahtumien painopistettä tilassa. Näin kaksituntisen esityksen laajalle tunneskaalalle saadaan tarpeellista väljyyttä.” Puhuttelevaa-blogi
”[P]akko on laittaa muistiin muutama ajatus Norasta, koska se nyt vaan oli ihan jumaleissönin mahtava esitys ja juuri sellaista ihmistä monitasoisesti aktivoivaa teatteria, johon olen lääpälläni.” Reader Why Did I Marry Him -blogi
”Ihan jokaisella meistä on takuulla pää täynnä kaikenlaisia rajoitteita ja odotuksia, joko toisten tai itsensä rakentelemia ja ehkä siellä on muutama palikka väärässä asennossa ja koko viritelmä on lähtenyt kallistumaan väärään suuntaan. Ei muuta kuin yhdellä huitaisulla kasaan ja sitten rakentamaan uudestaan? Niinkin voi ja saa tehdä. Palapelinkin voi purkaa ja koota aina uudelleen ja uudelleen. Mutta ehkä paras oivallukseni Noran tiimoilta: elämä itse on kuin värityskirja. Voit itse valita mitä värejä käytät, mutta voit myös valita mitä kohtia värität. Kenenkään ei tarvitse pysyä valmiiksipainettujen viivojen sisällä – anna mennä vaan rohkeasti. Sinä päätät!” Teatterikärpäsen puraisuja -blogi
