Elämän ensikertalaisia
– eli ikoni ja assistentti
– naurettavan kipeä näytelmä
Jurkan 70-vuotisjuhlanäytelmä
Lauri Vennosen näytelmä Elämän ensikertalaisia on tarina mestariohjaaja Teresasta ja hänen assistentistaan Jaakosta. Teresa menestyi urallaan, mutta kuoli nuorena. Jaakko epäonnistui, eikä tiedä mitä tekisi elämällään. Teresan rauhaton henki vaeltelee Jaakon ympärillä ja avaa yhtäkkiä suunsa.
Vennosen näytelmä on kreisiä fiktiota, jossa soi kuitenkin vahva koetun ja eletyn klangi: Mitä on saattaa oma esikuva ja ystävä ennenaikaiseen kuolemaan ja sitten epäonnistua lunastamaan omalle elämälleen asettamansa odotukset?
Kantaesityksen ohjaa yksi Suomen arvostetuimmista teatterintekijöistä Lauri Maijala. Teresan ja Jaakon rooleissa nähdään KOM-teatterin tähtinäyttelijä Ella Mettänen ja karismaattinen Tommi Eronen.
Juhlanäytelmä toteutetaan Jurkan ja KOM-teatterin yhteistyönä.
Kirjoittanut: Lauri Vennonen
Ohjannut: Lauri Maijala
Näyttämöllä: Tommi Eronen ja Ella Mettänen
Lavastus- ja pukusuunnittelu: Lauri Maijala
Valosuunnittelu: Saku Kaukiainen
Äänisuunnittelu: Jani Rapo
Ohjaajan assistentti: Tiiu Poikonen
Kesto: n. 1h 35min (ei väliaikaa)
Elämän ensikertalaisia -tehtäväpaketti.
Kaikki ansaitsemme hyvän ensikerran
Elämän saa elää vain kerran. Edes sielunvaellukseen uskovat eivät väitä, että saman elämän saisi elää uudestaan edellisestä yrityksestä viisastuneena. Me räpiköimme ainutkertaisen elämämme läpi, miten parhaiten taidamme niillä eväillä ja tuella, jotka meille on suotu. Yhdet saavat mitä haluavat. Toiset eivät.
Menestyjät perustelevat osaansa yleensä kovalla työllä, poikkeuksellisilla kyvyillä tai vaikeasti määriteltävällä x-faktorilla. Millä tahansa, paitsi ilmeisimmällä, eli sillä, että he ovat saavuttaneet enemmän, koska ovat saaneet enemmän. Lahjoja, hyväksyvää katsetta, valituksi tulemista. Asioita, jotka eivät ole heidän omaa ansiotaan. Vai oletteko eri mieltä? Jos hyvät lähtökohdat ovat ansaittuja, silloin myös huonot lähtökohdat ovat ansaittuja. Tähänkö me pohjaamme maailmankuvamme, politiikkamme, empatiamme? Ja mites kuolema sitten? Sitä ei kiinnosta, kuka ansaitsee elää, se lanaa yhtä mielellään ikonin siinä missä assistentinkin.
Elämän ensikertalaisia kertoo kuolemasta, mutta myös ystävyydestä ja taiteesta. Teresan ja Jaakon ystävyys perustuu oikeasti x-faktoriin, aaltopituuteen, kemiaan, eikä sitä määrittele menestys eikä maine. Taide on heille kuin iho, elimellinen osa minuutta, jolla he ovat yhteydessä maailmaan ja lajitovereihin. Yhdessä tekemisestä muotoutuu heille kilpi kuolemaa vastaan, ja kilvestä luopumisesta muotoutuu tämä tarina.
Lauri Vennonen, näytelmäkirjailija